Rakkaus pohjoisen avariin maisemiin johti omaan eräkämppään Sattasjoella

Kiinnostukseni avariin maisemiin, joissa voi katsoa kauas, syntyi jo koulupoikana. Olin koulun kesäloman aikana mukana porukassa, joka linjasi uutta reittiä junaradan oikaisua varten. Kerran kuljimme polkua, joka yhtäkkiä sukelsi metsästä aukealle ja laajalle korkeajännitelinjalle. Linja jatkui metallisine kannatinrakennelmineen aurinkoisena vyönä kaukaisuuteen niin pitkälle, kuin vain saattoi katsoa. Näky oli niin yllättävä ja vapauttava tiheän metsän jälkeen, että jäin lumoutuneena vain katsomaan kauas etäisyyksiin.

Samanlaisia tuntemuksia olen saanut myöhemmin Lapin maisemissa, tunturin rinteitä noustessa. Siellä voi nähdä kauas katsellen laaksoja ja taas uusia tuntureita toistensa perään. Siinä hengitys syvenee, ja kokee suuren vapauden tunteen.

Puna-valkoruudulliseen paitaan ja mustaan pipoon pukeutunut henkilö istuu selin kameraan katsellen ruskan väreissä kylpevälle suolle ja pienelle malmmelle.
Lapin rusja, hiljaisuus ja maisemat vetoavat moniin. Kuva Jonne Vaahtera

Vaeltelua ja kalastelua tuntureilla

Kaipuu avarien näkymien kokemiseen oli syntynyt jäädäkseen. Miesporukassa teimme myöhemmin omia viikon mittaisia vaellus- ja kalastusretkiämme Inarin eteläpuoliseen erämaahan. Kun omat poikani kasvoivat, otin heidät mukaan Lapin vaellusretkille. Poikien ollessa 13- ja 11-vuotiaita teimme jo kolmistaan kolmen viikon retkiä Lappiin. Ensin kävimme hankkimassa kuntoa kultavaltaukselta ja lähdimme sitten yleensä Käsivarren suurtunturialueelle kala- ja vaellusretkelle kahdeksi viikoksi.

Ruskamaisema rannasta, joka peilautuu järveen.
Lappi tarjoaa myös hienoja ruskamaisemia.

Vaelsimme etukäteen laatimani alustavan suunnitelman mukaan tunturimaastoissa rinkkojen kanssa omia teitämme. Yleensä oltiin samassa paikassa yön yli ja seuraavana päivänä taas jatkettiin matkaa. Oli aina mielenkiintoista tulla uusille tuntemattomille alueille illalla tai yöllä ja tutkia, millainen puro tai järvi oli kyseessä. Melkein aina saatiin illalliskalat pyydystettyä. Iltahan on melkeinpä parasta aikaa heitellä lippaa tai perhoa vesien äärellä. Silloin valoa on vähemmän, kalat eivät näe niin tarkasti ja ovat rohkeampia iskemään vieheeseen kiinni.

Kun retkellä on teltta mukana rinkan päällä, voi milloin tahansa pysähtyä ja pystyttää sen, jos sattuu vaikka väsy yllättämään. Teltan kun saa kasatuksi ja leirin muutenkin kuntoon, on koti valmis. Poikien kanssa keskustelin alussa, että haluavatko he syödä hyvin ja vaeltaa vähemmän raskaampien rinkkojen kanssa, vai syödä kevyemmin ja kulkea enemmän keveämpien rinkkojen kanssa. He valitsivat keveämmät kantamukset, joten otimme mukaan kuivamuonaa vain välttämättömän määrän. Luonnosta haettiin sitten lisäravintoa sienestämällä, marjastamalla, luonnonyrttejä syömällä ja kalastamalla. Se toi kalastukseenkin oman lisänsä ja intonsa, kun oli vähän nälkä.

Ilmakuva, jolla näkyy metsää halkova tie, järven selkää ja niiden takana nousevia tuntureita.
Pellon Karhumaasta löytyy erämaisia tontteja. Kuva Hannu Huttu

Matkanteko vei paljon aikaa

Tavallisesti vedin asuntovaunua perässä, mutta kulku sen kanssa on hidasta ja matka Käsivarteen kesti tavallisesti 12 tuntia, jos ajoi suoraan perille. Yleensä lähdimme kuitenkin illalla ja yövyimme matkan varrella, jolloin perille tultiin seuraavana päivänä. Vaunu jätettiin useimmiten Kalkkoaivin tienhaarassa olevalle alueelle ja jatkettiin siitä sitten autolla Kilpisjärvelle tai Kalkkoaivin tietä perille asti, Kalkkoaivin autiotuvalle. Siitä sitten eräretki varsinaisesti alkoi. Rinkat selkään ja suunta Kalkkoaivi-tunturin yli pohjoista kohti. Tai Vuontisjärven päätä ensin kiertäen kohti Tarjun rinteitä ja Tsaibma-tunturia. Tai sitten vaunu vedettiin Utsjoelle ja lähdettiin sieltä Kaldoaivin erämaihin retkeilemään ja kalastamaan.

Ilmakuva, jolla näkyy järven selkää ja metsää.
Kemijärven rauhaa. Kuva Hannu Huttu

Näitä retkiä on tehty omien poikien kanssa jo 30 vuotta. Vanha asuntovaunukin on vielä kunnossa ja käytössä. Nyt on kuitenkin ruvennut tuntumaan, että vaunun vetämisessä kauas pohjoiseen tuhraantuu liikaa aikaa. Nykyään emme ole enää tehneet kahden viikon retkiä, vaan aika on rajautunut viikkoon, ja siitäkin osa menee matkustamiseen. Olemmekin miettineet jo vuosia, löytyisikö pohjoisesta jokin paikka, jonne voisimme perustaa pienen vaatimattoman tukikohdan, jossa voisimme yöpyä ja jatkaa sieltä sitten siihen suuntaan, mihin on tarkoitus mennä. Ei tarvitsisi enää vetää vaunua perässä ja matkanteko kävisi joutuisammin.

Oma paikka Sattasjoella helpottaa Lapin matkailua

Seurasimme myytävänä olevia mökkejä tai tontteja etupäässä Käsivarren tien varresta, mutta sopivaa ei tullut vastaan. Sitten sattumalta huomasimme netissä Metsähallituksella olevan myynnissä meitä kiinnostava tontti Sattasjoen varressa. Se oli meille juuri sopiva sijaintinsakin takia. Se on melko keskellä Lappia, josta on sopivat matkat eri suuntiin. Käsivarteenkin on vain noin kolmen tunnin matka, eikä Suomen päälaellekaan ole pitkästi. Kauppa onnistui, ja nyt meillä on oma satumaamme, tontti, jonne suunnitella sitä kauan haaveilemaamme tukikohtaa.

Ei meillä ole tarkoitus rakentaa mitään suurta. Suunnitelmissa on esimerkiksi vain sopivan kokoinen pikku mökki tai grillikota, jossa voi mukavasti yöpyä ja jatkaa sitten matkaa aiottuun suuntaan. Tai sitten voimme asustella siinä, ja käydä seikkailemassa lähialueilla. Ja onhan vieressä joki, jonka kalojen ruokahaluja voi halutessa koettaa herätellä sopivalla perholla tai lipalla.

Metsäinen rinne. Alhaalla näkyy pienen joen mutka.
Kuttusoja mutkittelee rauhallisesti maastossa.

Viime kesänä kävimme jo tontilla tekemässä suunnitelmia ja vähän raivaamassa paikkoja. Alueella laidunsi pieni 12 poron tokka, joka ylitti useasti joen siltä kohdalta. Ja oli meillä vähän aikaa lemmikkiporokin, joka kävi syömässä kuusen oksilta naavaa, ja välillä sulatteli ateriaansa kuusen juurella meistä häiriintymättä.

Nyt jatkamme suunnitelmia ja mielessämme odottelemme jo aikaa, jolloin kaikki on valmista. Sitten voimme tulla retkelle hukkaamatta aikaa hitaaseen matkantekoon, ja yöpyä omassa kämpässä.

Tekstin kirjoitti asiakkaamme Tapani Salminen.

Tutustu erätontteihimme!

Pello, Karhumaa, erätontteja Miekojärven välittömässä läheisyydessä

Kohdenumero Kortteli Tontin numero Pinta-ala Tyyppi Myyntihinta Tila
9939314 41 3 2 948 m2 eratontti 9 100 € Vapaa
9978284 41 2 3 596 m2 eratontti 9 100 € Vapaa
9619182 38 2 3 987 m2 eratontti 9 100 € Vapaa
9460987 34 2 470 m2 eratontti 7 700 € Vapaa
9978339 33 2 700 m2 eratontti 7 700 € Vapaa

Savukoski, Kairijokisuu-Leukkumahara, erätontteja Kemi- ja Kairijoen välittömässä läheisyydessä

Kohdenumero Kortteli Tontin numero Pinta-ala Tyyppi Myyntihinta Tila
9789530 30 1 2 400 m2 eratontti 11 000 € Vapaa
9920387 29 1 2 400 m2 eratontti 11 000 € Vapaa
9853456 17 1 2 080 m2 eratontti 11 000 € Vapaa

Savukoski, Pykäläinen-Kuttusoja, erätontteja Kemijoen ja Kuttusojan välittömästä läheisyydestä

Kohdenumero Kortteli Tontin numero Pinta-ala Tyyppi Myyntihinta Tila
9742019 Telkkä 5 294 m2 eratontti 14 500 € Vapaa
9563424 Sorsa 4 688 m2 eratontti 20 000 € Vapaa
9773137 Kuikka 5 616 m2 eratontti 19 000 € Vapaa
9530891 Kurki 5 322 m2 eratontti 16 500 € Vapaa
9878946 Joutsen 4 218 m2 eratontti 16 500 € Vapaa
9901317 Harakka 5 045 m2 eratontti 13 500 € Vapaa
9740466 Varis 4 994 m2 eratontti 13 000 € Vapaa
9563742 Taviokuurna 4 993 m2 eratontti 17 500 € Vapaa
9595810 Sääski 4 996 m2 eratontti 18 000 € Vapaa
9556496 Kotka 4 984 m2 eratontti 20 500 € Vapaa
9458812 Sieppo 5 306 m2 eratontti 21 000 € Vapaa
9506156 Käki 4 314 m2 eratontti 21 500 € Vapaa
9829875 Närhi 5 002 m2 eratontti 21 500 € Vapaa
9749095 Haarapääsky 4 984 m2 eratontti 13 000 € Vapaa
9837963 Pyy 4 966 m2 eratontti 14 500 € Vapaa
9763491 Riekko 4 996 m2 eratontti 16 000 € Vapaa
9934096 Teeri 4 994 m2 eratontti 16 500 € Vapaa
9433436 Metso 5 007 m2 eratontti 17 500 € Vapaa
9564022 Kiuru 4 984 m2 eratontti 14 500 € Vapaa
9791768 Huuhkaja 4 999 m2 eratontti 14 000 € Vapaa
9511721 Pöllö 5 016 m2 eratontti 20 000 € Vapaa