Ekologinen mökkeily

Mökkeilyn ekologisuus on monien valintojen summa, johon vaikuttaa niin mökin suunnittelu ja rakentaminen kuin käytännön mökkielämäkin. On tärkeää huolehtia siitä, että kaikissa vaiheissa tehdään ympäristön kannalta hyviä, pitkäikäisiä ratkaisuja. Ekologinen mökkeilijä esimerkiksi käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa sekä minimoi jätteen määrän, kierrättää ja huomioi valinnoissaan uusiutuvuuden ja paikallisuuden.

Suunnittelu- ja rakennusvaiheen valinnat

Suunnitteluvaiheessa mökin ekologisuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa vesi-, lämmitys- ja energiaratkaisuilla. Mahdollisuuksien mukaan mökillä kannattaa hyödyntää uusiutuvia ja paikallisia energialähteitä. Esimerkiksi vesihuoltoratkaisuista ekologinen sisäkuivakäymälä on hyvä vaihtoehto, minkä lisäksi mökillä voidaan käyttää aurinkoenergiaa ja maalämpöä.

Mökille kannattaa asettaa suunnitteluvaiheessa myös energiatehokkuus- ja hiilipäästötavoitteet – on hyvä miettiä myös sitä, miten näihin tavoitteisiin päästään. Esimerkiksi energiatehokkuuteen vaikuttavat rakennusmateriaalit ja -tavat: oikeanlaisella lämmöneristyksellä, laadukkailla ikkunoilla ja ilmatiiviydellä voidaan nostaa rakennuksen energiatehokkuutta.

Myös mökin koolla ja muodolla, ikkunoiden suuntauksella sekä huonejärjestelyillä on vaikutusta ekologisuuteen. Energiatehokas mökki on kooltaan pieni ja muodoiltaan selkeä – kulmat ja erkkerit lisäävät energiankulutusta. Makuuhuoneet ja muut vähemmän lämpöä tarvitsevat tilat kannattaa sijoittaa pohjoisen suuntaan ja oleskelutilat talon keskelle etelää kohti. Etelään suunnatut ikkunat auttavat hyödyntämään luonnonvaloa myös talviaikaan.

Metsähallitus rakentaa yleensä myymilleen tonteille tien tontin takarajalle, joten ostaja voi itse ratkaista lopullisen liittymän paikan. Samalla kannattaa varata mahdollisten sähkökaapelointien sekä vesi- ja viemärilinjojen kulkureitit, ettei ympäröivää luontoa tarvitse rikkoa tarpeettomasti.

Rakentaminen on energiatalouden kannalta keskeinen vaihe: on tärkeää panostaa laatuun, koska mahdolliset virheet voivat vaikuttaa energia- ja käyttökustannuksiin koko rakennuksen elinkaaren ajan. Rakennusvaiheessa on tärkeää muistaa myös rakennusjätteiden asianmukainen lajittelu sekä tontin ympäristön ja puuston suojaaminen.

Mökkielämän valinnat

Mökkeilijä voi itse omalla käytöksellään vaikuttaa mökkielämän ekologisuuteen. Vaikutusta on esimerkiksi sillä, kuinka usein mökkiä käytetään, minkälaisia laitteita hankitaan ja miten mökkeilijä ympäristössään toimii.

Yksi merkittävimmistä mökkeilyn päästöistä syntyy henkilöautolla taitetuista matkoista, sillä suomalaisten mökit sijaitsevat usein haja-asutusalueilla julkisen liikenteen ulottumattomissa ja jopa satojen kilometrien päässä mökkeilijän kotoa. Ekologinen mökkeilijä vierailee mökillä harvemmin ja käyttää mökkiä pidempiä aikoja kerrallaan. Näin liikkumisesta aiheutuvat päästöt pienenevät sekä sähköön kuluvan energian käyttö on optimoitua.

Ekologisella mökkeilijällä on käytössään myös energiatehokkaat sähkölaitteet ja valaistusjärjestelmä. Myös omilla kulutustottumuksilla on suuri vaikutus energiankulutukseen – jätteen sekä sähkön- ja vedenkulutuksen minimointi on tärkeää.

Mökkirannasta huolehtiminen

Omassa rannassa kelpaa rentoutua ja virkistäytyä, mutta ranta on myös maisemallisesti arvokas vesistön luonnollinen suojavyöhyke sekä kalojen, lintujen ja muiden eläinten elinympäristö. Rantavyöhykkeet ovat tärkeä osa järven ekosysteemiä, ja rantojen kasvillisuus sitoo ravinteita ja estää eroosiota – rannasta ja järvestä on pidettävä huolta.

Ympäristötietoinen järvimökkeilijä säilyttää rannan mahdollisimman luonnontilaisena ja rakentamattomana sekä säästää rannan pensaikot ja muun kasvillisuuden mahdollisuuksien mukaan. Rannalta voi poistaa vesikasveja, mutta leikatut kasvit pitää viedä heti märkinä kompostiin, jotta ravinteet eivät valu vesistöön.

Rannalla voi tehdä pienimuotoisia, käsivoimin toteutettavia kunnostustoimenpiteitä oman harkinnan mukaan yleensä ilman lupaa tai ilmoitusta. Suunnitteluun kannattaa kuitenkin ottaa mukaan rantanaapurit, vesialueen omistajat ja kaikki muut, joihin muutoksilla on vaikutusta. Ennen toimenpiteitä on hoidettava kunnostukseen tarvittavat ilmoitukset, luvat ja suostumukset. Osa vesirakennustöistä pitää ilmoittaa ELY-keskukselle, joka puolestaan voi vaatia, että työlle haetaan lupa aluehallintovirastosta. Lisätietoja rantojen kunnostamiseen saa ympäristöministeriön sivuilta.

Lue lisää: