Vastuullisuus ohjaa Levin kasvua

Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaari myhäilee tyytyväisenä katsellessaan, miten huipputason maajoukkuepujottelijat harjoittelevat Levin uusitulla eturinteellä marraskuisena arkiaamuna.

– Säilölumen ja uusitun Glacier-rinteen ansiosta olemme onnistuneet aikaistamaan kauden aloitusta entisestään. Ennen aloitimme kauden pujottelun maailmancupista marraskuussa, mutta nyt pääsimme aloittamaan kauden jo lokakuun alussa. Nykyisin talvikautemme kestää siis seitsemän kuukautta.

Eturinteen uusitut tuolihissit tekevät seuraa etelärinteen ja länsirinteen moderneille tuolihisseille ja seuraavalle talvikaudelle vastaava, lämmitettävillä istuimilla varustettu kuuden hengen tuolihissi on määrä avata koillisrinteelle osana rinteen modernisointia.

– Nykypäivän asiakas osaa vaatia laatua. Keski-Euroopan Alpeilla laskemaan tottuneille ankkurihissit eivät ole enää vaihtoehto. Uudenaikaiset hissit yhdessä parannetun lumivarmuuden kanssa ovat nostaneet Levin profiilia kansainvälisenä hiihtokeskuksena entisestään, Palosaari sanoo.

Hiihtokeskuksen toimintojen lisäksi Levillä on investoitu merkittävästi myös majoituskapasiteetin kasvattamiseen. Eturinteen juurelle on noussut hiljattain suuri lomahuoneistojen kokonaisuus. Länsirinteen West Point -kylään on kaavoitettu 250 vuodepaikkaa, liiketiloja ja ravintolapalveluita. Rinneyhtiön omistamat tontit menivät kaupaksi heti uuden hissin valmistuttua, mikä Palosaaren mukaan kielii siitä, että ihmiset haluavat yhä enemmän ski in ski out -tyyppisiä ratkaisuja, joissa rinteestä pääsee laskemaan majoituksen pihaan asti.

– Ensimmäinen majoitusrakennus West Pointille on juuri valmistumassa ja kolme lisää nousee ensi kesänä. Kaavoitusprosessi etelärinteen laajentamiseksi on alkamassa ja lisäksi Utsuvaaraan on suunnitteilla suurempi huoneistokokonaisuus. Myös uusi hotellihanke on käynnistymässä lähitulevaisuudessa.

Inspiraatiota ideakilpailusta

Levin alueella suurimmat maanomistajat ovat Kittilän kunta, Levin hiihtokeskus ja Metsähallitus. Myös yksityistä maanomistusta alueella on runsaasti. Metsähallituksen alueiden käytön johtava asiantuntija Tanja Hämäläisen mukaan tonttikysyntä Levin alueella räjähti koronapandemian alkuaikoina 2020 ja kysyntä on jatkunut kovana siitä lähtien.

– Levi on yksi kysytyimmistä alueista Metsähallituksen tonttikaupassa. Erityisesti ski in ski out -tyyppiset kohteet ovat haluttuja.

Hämäläinen sanoo, että Metsähallitus pyrkii keskittämään kaavoituksen Levillä tietyille alueille, mikä tehostaa myös infrastruktuurin perustamista.

– Tontteja kaavoitetaan sinne missä kysyntää oikeasti on, emmekä levittäydy valtaville alueille turhaan. Infran rakentaminenkin on helpompaa kun rakennukset ovat lyhyillä etäisyyksillä toisistaan.

Tonttien kaavoituksessa huomioidaan aina alueen luontoarvot sekä kuunnellaan eri toimijoiden näkökulmia. Hämäläisen mukaan keskustelua käydään muun muassa Metsähallituksen eri vastuualueiden ja paikallisten toimijoiden kanssa.

– Selvitämme kaavoituksessa aina huolellisesti alueen erityispiirteet, mikä on tärkeä osa kestävän matkailun kehittämistä. Kuuntelemme muun muassa paliskuntien, paikallisten asukkaiden ja yrittäjien näkemyksiä siihen, miten kaavoitus vaikuttaa heidän elämään. Myös avoin viestintä on tärkeä osa vastuullisuuttamme.

Metsähallitus järjesti hiljattain Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön kanssa ideakilpailun, jossa haettiin inspiraatiota Levin etelärinteen alueen kehittämiseen. Tavoitteena oli löytää erityisesti lapsiperheiden ja ulkomaalaisten matkailijoiden suosiman etelärinteen maankäyttöön maisemallisesti, liikenteellisesti ja toiminnallisesti kestäviä ja oivaltavia ratkaisuja. Kilpailun voittaneen Juho Korhosen Levi South Blue -ehdotusta kiiteltiin sen omaleimaisen lähestymistavan sekä maankäytön että arkkitehtuurin osalta. Suunnitelmassa uusi laskettelurinne on sijoitettu oivaltavasti kahden mökkialueen väliin siten, että se on helposti saavutettavissa paitsi lomamökeistä, myös julkisen liikenteen avulla.

Ideakilpailun suunnitelmia ei ole tarkoitus käyttää sellaisenaan, mutta niitä tullaan hyödyntämään kaavoituksen pohjana tulevaisuudessa. Alueen kaavoituksessa tullaan huomioimaan mahdollisimman vähäisen liikkumisen lisäksi muun muassa ympäristölle ystävälliset rakennusmateriaalit sekä rakennusten pitkä elinkaari.

Jouni Palosaaren mukaan etelärinne on hyvä esimerkki siitä, miten eri toimijoiden välinen yhteistyö palvelee alueen kehittämistä kokonaisuutena.

– Etelärinteellä Metsähallitus lähtee edistämään kaavoitusta Kittilän kunnan kanssa tonttien osalta ja me kytkeydymme kaavaan mukaan naapureina, vastaten muun muassa pysäköintialueiden ja hiihtokoulun tarvitsemien palveluiden osalta.

Metsäkylästä kansainväliseksi hiihto- ja matkailukeskukseksi

Hiihtomatkailu Sirkan kylässä alkoi jo 1930-luvulla ja ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin vuonna 1964. Kansainvälistyminen alkoi 1980-luvulla, jolloin Kittilään avattiin lentokenttä ja sitä seurasivat muutaman vuoden päästä Levin ensimmäinen kylpylähotelli ja Levin matkailun organisoituminen.

– Tällä vuosituhannella Levi on lyönyt läpi kansainvälisenä hiihtokeskuksena. Vuonna 2004 järjestimme ensimmäisen alppihiihdon maailmancup-osakilpailun ja viimeisen yhdeksän vuoden aikana olemme toteuttaneet neljä isoa hissiprojektia. Tänä päivänä Levi ei häpeä palvelutarjonnassaan millekään alppikylälle, Jouni Palosaari sanoo.

Kasvu on ollut nopeaa, mutta se ei tapahdu tinkimällä kestävän matkailun periaatteista, vakuuttaa Palosaari. Yleiskaavassa Leville on määritelty 35 tuhatta vuodepaikkaa, joista käyttämättä on vielä noin kymmenen tuhatta.  

– Ihmiset eivät tule tänne hotellihuoneiden, vaan ympäröivän luonnon takia. Levi on ollut etujoukoissa vastuullisuudessa, mistä tunnustuksena saimme ensimmäisenä pohjoismaisena hiihtokeskuksena ISO 14001 -ympäristösertifikaatin vuonna 2018. Olemme mukana vastuullisuushankkeessa, johon myös alueen yhteistyöyritykset ovat sitoutuneet.

Levitunturin vieressä oleva Kätkätunturi on suojeltu rakentamiselta ja sitä Palosaari kutsuu Levin portiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon.

– Tiiviiksi rakennettu hiihtokeskus on kuitenkin vain osa kokonaisuutta, joka kiinnittää meidät Ylläksen ja Muonion kanssa kansallispuistoon. Se on alueen kokoava voima ja aarre, josta saamme olla ylpeitä.

Teksti ja kuvat: Olli Autonen